Ergonomia toimistotyössä

Ergonomia toimistotyössä on työturvallisuuslakiin kirjattu säännös. Työturvallisuuslain mukaan työpisteet ja työvälineet tulee valita ja sijoittaa toimistossa siten, että ne sopivat työn luonteeseen. Niiden tulee olla säädettävissä yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Työterveyslaitoksen mukaan jopa 60–70 % toimistotyöntekijöistä kokee tuki- ja liikuntaelinvaivoja työuransa aikana. Siksi ei ole yhdentekevää, miten toimisto suunnitellaan ja miten ergonomia toimistotyössä huomioidaan. Tässä blogissa käsittelen ergonomiaa yksittäistä työpistettä laajempana kokonaisuutena.

Ergonomia ja työhyvinvointi ovat enemmän kuin säädettävät kalusteet

Työympäristön ergonomia on keskeinen hyvinvointitekijä. Hyvä ergonomia on yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa työpäivän laatua. Ergonomiasta puhuttaessa keskitytään kuitenkin usein pelkkiin toimistokalusteisiin: kun työntekijälle on hankittu säädettävä pöytä ja tuoli, oletetaan asioiden olevan kunnossa. Ergonomiset kalusteet eivät kuitenkaan auta, jos tila itsessään kuormittaa. Siksi ergonomia on kalusteita laajempi käsite, ja sen merkitys hyvinvointiin on merkittävä.

Toimistossa tehtävä työ on tyypillisesti kevyttä, mutta staattista. Työpöydän ääressä saatetaan istua pitkään paikallaan ja taukoja pidetään harvoin. Sen vuoksi työhyvinvointia heikentävät seikat johtuvat pääosin kehon yksipuolisesta liikkeestä, huonosta ergonomiasta työpisteellä ja työtilan huonosta suunnittelusta.

Istumatyön haitat korostuvat toimistotyössä

Istumatyön haitat ovat ilmeisiä – näin todettiin myös Työterveyslaitoksen tutkimuksessa: Liiallisen istumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat tutkimusnäytön perusteella selvät. Pitkäkestoisen ja runsaan istumisen on havaittu olevan yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen. Liiallinen istuminen kuormittaa niska-hartiaseutua ja alaselkää, heikentää alaraajojen verenkiertoa ja voi siten lisätä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä.

Tutkimuksessa laskettiin myös ihmisen viettävän keskimäärin 30 vuotta työelämässä. Toimistotyötä tekevä henkilö istuu keskimäärin 6–7 tuntia päivässä. Tähän tutkimusdataan nojaten kerron seuraavassa osiossa, mitä kannattaa huomioida toimiston suunnittelussa ja ergonomiassa toimistotyöläisen näkökulmasta.

Mitä pitää huomioida toimiston suunnittelussa ja ergonomiassa?

Suurimmat pullonkaulat toimiston suunnittelussa liittyvät ajatukseen siitä, että paikallaan pysyvä työntekijä on tehokas. Todellisuudessa toimiston suunnittelussa ergonomian näkökulmasta on keskeistä kiinnittää huomiota juuri työntekijöiden paikallaan olemiseen: pitkäaikainen istuminen heikentää verenkiertoa ja epäergonominen työpiste lisää fyysistä kuormitusta.

Työterveyslaitos suosittelee toimiston suunnittelua siten, että se kannustaa liikkumiseen päivän aikana. Mahdollisuus tehdä istuma- ja seisomatyötä, mikrotaukojen pitäminen työpisteellä ja kävely taukotiloihin tai palaveriin tukevat työntekijöiden työhyvinvointia. Toimitilasuunnittelun avulla toimistosta on mahdollista suunnitella sekä liikkeeseen kannustava, että ergonominen – mutta kuitenkin tehokas ja kompakti. Kun tilasuunnittelussa huomioidaan kulkureitit, tauotus ja liikkumisen mahdollisuus, on ergonomian huomioiminen yksittäistä työpistettä laajempaa.

Huomioi nämä toimiston suunnittelussa:

Hyvin suunniteltu toimisto kannustaa liikkumiseen työpäivän aikana
Toimistokalusteet mahdollistavat työasennon vaihtamisen
Liikkuminen työpisteelle ja sieltä pois on esteetöntä
Taukotilat houkuttelevat tauolle

Lue myös: Avotoimisto työympäristönä – mitä huomioida avokonttorin suunnittelussa?

Työpisteen ergonomia

Kalusteratkaisut ovat työpisteen ergonomian keskiössä, eikä yksi ratkaisu sovellu kaikille. Jos työntekijöille ei ole mahdollista järjestää henkilökohtaisia työpisteitä (esimerkiksi avotoimistossa tai monitilatoimistossa), on huolehdittava, että jaettavia työpisteitä voi säätää mahdollisimman hyvin.

Sähköpöydät ja säädettävät työtuolit ovat ergonomisen toimiston perusta, mutta työhyvinvointia voi parantaa myös aktivoivilla työtuoleilla, työpistematoilla tai muilla ergonomiaa tukevilla lisävarusteilla.

Ergonomisen työpisteen tarkistuslista

Näyttö silmien korkeudella
Kyynärpäät noin 90° kulmassa
Jalat tukevasti lattialla
300–500 lux valaistus
45–55 dB taustamelutaso

Vinkki: Myös neuvottelu- ja taukotiloissa voi hyödyntää pystypöytiä, jotka mahdollistavat kokouksen tai ruokatauon pitämisen seisten.

Usein kysyttyä toimiston ergonomiasta

1. Miksi työergonomia on tärkeää?
Työergonomia on kriittinen osa työhyvinvointia ja siksi se vaikuttaa suoraan myös yrityksen tuottavuuteen. Hyvällä työergonomialla vähennetään liikunta- ja tukielinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja ja parannetaan työtehoa.

2. Onko työergonomia työnantajan vai työntekijän vastuulla?
Työergonomiasta säädetään työturvallisuuslaissa. On työnantajan velvollisuus huolehtia, että työntekijöillä on asianmukaiset työvälineet ja tilat, joissa huomioidaan työn luonne. Työntekijä voi itse vaikuttaa toimistotyössä esimerkiksi liikkumiseen työpäivän aikana.

3. Onko avokonttori ergonomisesti huono ratkaisu?
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Avotoimisto tarvitsee hyvän akustiikan, vetäytymistilat, riittävät etäisyydet työpisteiden välillä ja säädettävät työpisteet.

4. Miten ergonomia liittyy kustannuksiin ja poissaoloihin?
Liikkumattomuus ja pitkäkestoinen istuminen vaikuttavat suoraan toimistotyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinoireisiin, jotka ovat yksi suurimmista sairauspoissaolojen syistä Suomessa. Hyvä ergonomia = vähemmän kipuja, vähemmän poissaoloja.

5. Milloin kannattaa kutsua tilasuunnittelija mukaan ergonomiakartoitukseen?
Silloin, kun halutaan rakentaa muuntojoustava ja ergonomisesti kestävä toimisto useaksi vuodeksi. Tilasuunnittelija kannattaa kutsua mukaan myös silloin, jos tila ei tue liikkumista, melua on liikaa tai työpisteet vaativat päivitystä.

Tutustu myös Työterveyslaitoksen ergonomian tietopankkiin.